Mietimme täällä
yksi päivä, mistä nimi Suomi tulee. Suomi, Finland, espanjaksi Finlandia. Fin =
loppu, eli selvästi Suomi tarkoittaa maan loppua. Maailman laitaa, kaukaisinta
kolkkaa, jonka jälkeen tipumme avaruuteen.
En tiedä osuiko
tulkinta Suomesta maailman laitana oikeaan, mutta eilen kävimme maailman
puolivälissä.
 |
| Toinen jalka eteläisellä, toinen pohjoisella pallonpuoliskolla! |
Kävimme myös
etnografisessa museossa. En ala nyt pitkiä sepostuksia kertomaan Ecudorin
kulttuurista, varmasti tietoa löytyy Googlesta sitä kaipaaville. Lyhyesti
kuitenkin. Maa jakautuu kolmeen osaan: rannikko eli La Costa, vuoristo eli La
Sierra sekä Amazonian puolinen osa El Oriente. Quito sekä myös tuleva
kotikyläni Salinas de Guaranda sijaitsevat La Sierrassa. Kullakin osalla on omat
ominaispiirteensä ja niillä asuu lukemattomia eri kansanryhmiä, joilla omat
vahvat kulttuurinsa ja identiteettinsä.
Rupesin
miettimään, että olisihan meillä Suomessakin vaikka mitä, jos vaan
muistettaisiin juuremme. Ollaan me kainuulaiset, hämäläiset ja savolaiset,
lappalaiset ja kantahesalaiset. Unohdettaisiin sushit ja pannacottat ja alettaisiin
niiden sijaan leipomaan kukkoja ja karjalanpiirakoita vientiin saakka. Kiskaistaisiin rohkeasti kansallispuvut päälle ja lähdettäisiin
maailmalle antamaan näytöksiä härmäläisestä puukkohipasta ja letkajenkasta,
kuten näkee brasilialaisesta capoeirasta ja sambasta. Sanokaa minun sanoneen, kohta saapuisivat
Ecuadoria myöten ihastelemaan kansaa, joka sitkeästi roikkuu maailman laidalla
tippumatta avaruuteen.
Tänään söimme
aivan ihanaa ruokaa Kattyn anoppilassa. Kalaa ja katkarapuja, paistettua
banaania ja hedelmiä suoraan puista. Naminam! Mutta herkullista on ja maailman maineen ansaitsisi myös tämä:
 |
| Kainuulainen avolohikukko, Suomen seuraava vientituote, kunhan Angry Birdsin veto lopahtaa! |
 |
| Mutta ei näytä lopahtavan. Eikö niitä pääse minnekään karkuun... |
In English: Yesterday we went to the Mitad del Mundo, the middle of the world, where the Northern and Southern hemisphere meet. We also went to a cultural museum. Shortly about Ecuadorian geographic and culture: the country is divided into La Costa (the cost), La Sierra (mountains) and El Oriente (Amazonian side), and they all have their own characteristics and diverse group of people and cultures living there.
I started thinking, Finland would also have a lot if only we would remember our roots. Instead of eating sushi and pannacotta, we could promote our own food, which no matter what some people say, is very delicious. We could go abroad and give street performances on letkajenkka (a traditional dance) and härmäläinen puukkohippa (let's call it's a sort of martial arts, although it was more about some people in the South Ostrobothnia region trying to stab each other in the 19th century), like Brazilians do on samba and capoeira. I'm sure Finland would be famous soon.
Today we ate some delicious food: fish, chrimps and fresh fruits directly from trees. Yammy! Delicious is also the traditional Finnish "lohikukko" that the second last pic shows. It's kind of rye bread that has salmon baked into. It could be Finland's next export success, after people get tired of Angry Birds. But it seems they won't any time soon...
