Terve.
Taas on ollut hiljaista, ihan vaan siksi kun en ole keksinyt mitä kirjoittaa. Päivät ovat kuluneet töissä, illat tehden sitä sun tätä. Salinasiin on pölähtänyt iso lauma uusia vapaaehtoisia ja sitä myötä tullut uutta elämää. Oikeastaan tälle tekstille ei ole siis muuta tarkoitusta, kuin ilmoittaa näin että elossa ollaan.
Kokeilin uutta reseptiä: pinaatti-perunalättyjä. Niistä tuli ihan hyviä. Pottumuussin sekaan siis jauhettua pinaattia, pari kananmunaa ja niistä pannulla paistetaan lättyjä, käy lisäkkeeksi lihan kanssa.
Viime viikonloppuna tuli käväistyä Quitossa. Mökkihöperöityminen Salinasissa alkoi olla sitä luokkaa, että oli pakko lähteä tuulettumaan. Samalla kävin myös työn puolesta elintarvikealan messuilla.
Quito tarjosi juuri sitä, mitä muutama postaus sitten valittelin kaipaavani. Illallinen ravintolassa ja oli vaihtoehtoja mistä välitä, piipahdettiin kavereiden kanssa yöelämässä ja sunnuntaina jazz-festareiden yhteydessä järjestetyssä ilmaiskonsertissa.
Kävin myös tervehtimässä sairaalassa Padrea, jonka vointi on jo parempi. Leikkauksen myötä häneltä poistettiin haima, joka vaatii tulevaisuudessa tarkkaan mietittyä ruokavaliota. Mitä saa ja ei syödä on tällä hetkellä ehkä Salinasin kuumin puheenaihe.
Tämmöistä tänne. Tänä viikonloppuna ajattelin ottaa rennosti kotosalla, jos ei muuta ilmene.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti