Tämä lähtemiseen liittyvä tympeiden asioiden lista alkaa kertyä vähän turhan pitkäksi. Siitä huolimatta keksin vielä yhden josta kirjoittaa: jäähyväiset. Se, että näkee ihmisiä ja tietää sen olevan viimeinen kerta pitkään aikaan. Oli kuitenkin tosi hauska ilta. Pois silmistä ei tarkoita pois sydämestä, eikä tässä sentään olla mihinkään Marsin siirtokuntaan lähtemässä.
Kävin eilen myöskin kaupassa katsomassa makuupusseja. Olen tehnyt pienoisen periaatteen, ellen jopa pakkomielteen siitä, että ostan mahdollisimman vähän uutta tavaraa mukaan. Ensinnäkin jos sille tielle lähtee, niin sitä yhtäkkiä huomaakin tarvitsevansa yhtä jos toista. Toiseksi, tässä tilassa ostaminen olisi selkeästi pelkkä sijaistoiminto, johon kanavoisin jännityksen. Näin minä kotisohvaspsykologi olen asian pähkäillyt ja sillä perusteella rajannut ostamisen minimiin. Omasta mielestäni olen aika hyvin onnistunut.
Ei sieltä vielä mitään makuupussia mukaan lähtenyt. Aika high tech -välineitä näyttävät olevan nekin. Minulla ei aivan kaaliin mahdu, miten joku nukkumiseen tarkoitettu väline voi maksaa 500 euroa, ellei se satu olemaan joku salainen uusiin ulottuvuuksiin vievä teleportti.
Nukuin viime yön muuten ihan totuttelun vuoksi entisessä makuupussissani. Siitä on vetoketju rikki, eli ehkä voin sillä perustella uuden ostamisen. Ja kyllä minua hituisen vähemmän jännittäisi, jos olisi upouusi makuupussi.
Kahden viikon päästä näihin aikoihin laskeudun Quitoon.
English: Another annoying part of going anywhere is when you see people that you care for and know that you won't see them again in a long time. Luckily it's not like I was going to a totally different universe. Yesterday I went to check some sleeping bags. I've tried not to buy new stuff, but a new sleeping bag would be useful. They are pretty expensive though. Last night I slept in my old sleeping bag, just to practice.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti