Tosiaan, elämä vuoristossa asettaa vakuutukselle erityishaasteita. Monissa kun on ehto, ettei vakuutus ole voimassa vuoristovaelluksilla. Entä kun asuu vuoristossa? Kuinka korkealla saa olla? Mikä lasketaan vaellukseksi? Pitääkö yöpyä maastossa? Entäpä jos haluaa käydä viidakossa? Määritelmät ovat tietenkin aika löysiä, jotta niitä voi sitten tarpeen mukaan tulkita suuntaan jos toiseen.
Osa yhtiöistä rajasi korkeuden 3000 metriin, osa laski päiväretket vaelluksiksi, osa ei, osan mukaan ei saa lähteä asumattomille alueille, jotka puolestaan määriteltiin siten, että paikalle pitää päästä liikennevälineellä. Osa sallii viidakkoretket lisämaksusta, osa ei ollenkaan. Monimutkaista.
Sitten vielä korvaussummat. Jos sattuukin onnettomuus ja tulee pysyvä haitta, lohduttaako 150 000 € enemmän kuin 10 000 €. Jos sattuu vielä pahempaa, lohduttaako läheisiä siinä tilanteessa enää mikään. Tässä vaiheesssa kannattaa lopettaa miettiminen. Vakuutukset ovat asia, jotka kannattaa laittaa kuntoon, mutta ei ajatella liikaa. Muuten koko elämä alkaa näyttää vain suurelta worst case scenariolta.
Kuvituksena muutama kuva muinaiselta telttaretkeltä Meksikon 4 Ciénegasista. Ihan vaan koska kävi ilmi, että silloinen matkavakuutukseni ei ollut siellä voimassa. Oli mahtava reissu kuitenkin!
Tässä vielä konkreettinen muistutus, miksi reissuun kannattaa varautua vakuutuksen lisäksi myös kunnon kengillä:
Hmm, ihan tuntuu kuin jokin olisi pistänyt... |
English: I finally got my travel insurance. Living in the mountains set some conditions for the insurance, because not all of them are valid in those altitudes. Finally, it's all set. Shouldn't think about it too much anyway, otherwise you just start seeing threats everywhere. Those pictures are from 4 Ciénegas, Mexico. Years ago I was camping there and only found out now that the insurance I had back then wasn't valid there. Well, all went fine.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti