Töissä

Ensimmäiset päivät uudella työpaikalla. Tiedättehän -- kaikki on uutta, informaatiota tulee tulvana, hirveästi nimiä muistettavana. Tähän lisäksi, että kaikki tieto tulee espanjaksi, muistettavat nimet ovat sellaisia, ettet niitä nimiksi tunnistaisi ja lisäksi toimistolla on niin kylmä, että hytiset sisälläkin villahousuissa ja sormikkaissa. Netti pätkii ja siksipä tässä kirjoituksessa ei ole kuvia. En jaksa odottaa, että latautuvat.

Muuten kyllä pari ensimmäistä päivää ovat olleet erittäin mielenkiintoisia. Olen tutustunut projektimateriaaleihin ja jutellut ihmisten kanssa ymmärtääkseni mistä tässä oikein on kyse. Olen siis tullut tänne vapaaehtoiseksi suomalaisen Nuevo Mundo Ry:n ja ecuadorilaisen Funorsalin yhteistyprojektiin, joka pyrkii edistämään yrittäjyyttä Salinasissa ja sen ympäristössä. Projekti järjestää yrittäjyyskursseja, joskin tällä hetkellä painopiste on jo kurssin käyneiden seurannassa sekä sen varmistamisessa, että alueella on riittävä tietotaito yritystoimintaan. Tämä siis tarkoittaa, että tulossa on muun muassa kursseja maidontuotannosta ja puukäsitöistä. Niistähän minä tiedänkin paljon.

Eilen täällä kävi joku turvallisuuskonsultti, jonka tehtävä on arvioida täyttävätkö yritykset paikalliset turvallisuusvaatimukset. Kävimme kierroksella lankatehtaalla. Minulla ei ole kyllä mitään hajua kuinka turvallisia niiden pitäisi olla, mutta noin suomalaisen korvaan melu kuulosti aika kovalta. Quitossa silmään pisti kuopat tiessä. Yhtäkkiä kadussa saattoi olla kolmen metrin kuoppa, ympärillä ei kaiteita, ei varoituksia. Parempi siis pitää silmät päässä.

Omaa kotia minulla ei vielä ole. Harmittaa tosi paljon, sillä olisi löytynyt kiva asunto, mutta se meni nenän edestä. Olin nääs kuullut, että täällä vapaaehtoisilta pyydetään hieman ylihintaa asunnoista. Olin ajatellut, etten sellaista halua maksaa, mutta minkäs teet kun alueelta löytyy muita ulkomaalaisia, jotka kyllä maksavat. Niinpä jäi pihi suomalainen nuolemaan näppejään. Pääasia, että minulla kuitenkin on katto pään päällä.

Minä olen aivan järjettömän väsynyt. Johtunee korkeudesta, ehkä vielä aikaerostakin ja uuteen sopeutumisesta. Tavoitteenani on, että jaksaisin kahdeksaan saakka valvoa, sitten saa jo mennä nukkumaan. Käpertymisolokin vaivaa aika ajoin. Silloin pyrin keksimään jotain muuta toimintaa, esimerkiksi eilen illalla kävin pitsalla paikallisessa pitseriassa. Oli muuten hyvää ja todellakin lähiruokaa, kaikki raaka-aineet oman kylän tuotteita! Koti-ikävä ehkä on asia, jota ei voi välttää, mutta pyrin kyllä muistamaan, että olen etuoikeutettu saadessani toteuttaa unelmani ja olla täällä. Lisäksi Salinas on erinomainen paikka tutkiskella omia fiiliksiään. Kylän rytmi ja  ympäristön vuoret rauhoittavat niin, että jotenkin olo tuntuu kovin seesteiseltä ja tunteet selkeiltä. Jos jostakin, niin täältä minä vielä löydän mielenrauhan!

Ulkona sataa ropisee. Päivä on ollut erityisen kylmä. Ehkä tänään voi tehdä poikkeuksen ja kömpiä makuupussiin jo kuudelta.

In English: First days in the new job. You know -- everything is new, so much information and names to remember. Except that this time the information comes in Spanish, names are something you wouldn't necessarily recognize as names, and it's so cold that you're wearing wool underwear and gloves inside.

Otherwise, the first days have been interesting. I've talk to people and read materials to understand what this is all about. I came here to volunteer in a cooperation project between Finnish Nuevo Mundo Ry and ecuadorian Funorsal. The aim of the project is to support entrepreneurship in Salinas and surrounding villages. The project used to organize entrepreneurship courses, but now the emphasis is on follow-up and making sure that there are enough know-how to run the businesses. This means that there will be courses for example about milk production and handicrafts. Good, since I know a lot about them... not!

Yesterday there was a security consultant visiting and we had a tour in the wool thread factory. I don't know anything about security requirements, but to my Finnish ears the noise was pretty high. In Quito I noticed holes on the streets. Suddenly, without any warning signs or anything, there could be a hole of 3 metres in the middle of the streets. So better watch out!

I don't yet have a home. I'm sad because there was a nice apartment available but it went already. It was a bit more expensive that I had expected and when I finally made my decision, it was gone already. But no worries, I do have a roof over my head.

I'm very tired. Could be because of jet lag still, or the altitude, or overall getting used to everything. My aim is to stay awake until 8 p.m, then I can go to sleep. I feel home-sick time to time, I guess I can't avoid it. I try to come up with other things to think of, for example yesterday night I went for a pizza in a local pizzeria. It was delicious, and all ingredients from the village! I also try to keep in mind that I am privileged to be here fulfilling my dream. In addition, Salinas is a great place to listen to one's feelings. The rhythm of life and the surrounding mountains make me feel so peaceful. If there's a place where I can find inner peace, it's here!

It's raining outside. It's been a very cold day. Maybe today I can make an exception and go to bed at 6 p.m.